”Psykologinen puoli on vaikeampi kuin sotilaallinen”
(Kenraali Tuompo 1941)
Tunne, reaktiot ja henkilösuhteet
–
Kriisijohtamisen psykologia ja historian opetukset
Sodissa ja kriiseissä niin kenraaliin, poliittiseen päättäjään kuin toimitusjohtajaan vaikuttavat ihmiskasvoiset piirteet. Hän joutuu kamppailemaan järjen äänen ja inhimillisten tunteiden kanssa päätöksiä tehdessään. Tunne ja järki käyvät kilpajuoksua keskenään. Hän ei myöskään ole yksin henkilösuhteet vaikuttavat johtamiseen. Äärimmäisissä olosuhteissa pinnat kiristyvät, ja kemiat korostuvat, äärimmäisissä olosuhteissa äärimmäiset piirteet korostuvat usein poikkeuksellisella tavalla. Tiukka tunneyhteisöllisyys taas voi johtaa vääriin ratkaisuihin.
Vaikka sodat ja kriisit puhkeavat useimmiten äkkiarvaamatta ja odottamatta, Sokkia ja kaaosta vastaan voi kuitenkin taistella. Tärkeintä on ennakointi ja varautuminen. Kun ymmärtää ihmisen psyykettä ja reagointia, ja tietää tarkoituksenmukaisia johtamisen välineitä, haittoja voidaan lieventää ja sekavuutta välttää. Historiasta löytyy myös paljon ennakkotapauksia, jotka ovat tosiasiassa käytännössä hyödyllisempiä kuin teoreettiset mallit.
Miten ihminen ja erilaiset johtajapersoonat reagoivat kriiseissä? Johtajien tunteet ja niiden vaikutus päätöksentekoon.
-Miksi Mannerheim perusti uusia johtoportaita, vaikka vanhojakaan ei hallittu?
Ihmisen ääni johtamisessa. Erilaisten persoonien kanssakäyminen ja eripurat
-Miksi kenraali Eisenhower onnistui hermoheikkojen alaistensa johtajana Normandiassa.
-Yhdysvaltojen ”murharyhmät” operatiivisten suunnitelmien testaajina
Millä tavoin mielialoihin ja tunteisiin vaikutetaan nykypäivänä?
-Muistisodankäynti ja mielialojen muokkaus
-Tunnesodankäynti ja tarinallistamisen taikatemput
-Aivosodankäynti sosiaalisessa mediassa
Sotien muuttunut merkitys ja kriisien luonne nykypäivänä. Mielikuvien vaikutus ja sosiaalisen median merkitys, autoritääristen johtajien toimintatavat verrattuna länsimaisten demokratioihin päämiehiin ja mekanismeihin.
Luennon pituus on sovittavissa, tavallisesti olen puhunut tunnista kahteen tai kaksi kertaa puolitoista tuntia. Mielelläni keskustelen aiheista myös sen jälkeen. Palkkioista ja kulukorvauksista sovitaan erikseen.
Olen Lasse Laaksonen, FT ja dosentti. Toimin dosenttina Helsingin yliopistossa, Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Itä-Suomen yliopistossa. Tärkeimmät teokseni ovat käsitelleet sotilasylijohdon tabuja. ”Viina, hermot ja rangaistukset – sotilasylijohdon henkilökohtaiset ongelmat 1918-1945” (2017) valittiin ehdolle sekä Vuoden Tiedekirjaksi että Vuoden Historiateokseksi. Viimeisin teokseni ”Temperamenttia! Sotilasylijohdon tunnehistoria” (2025) avaa uuden lehden aikaisemmin tutkimattomaan aiheeseen. Olen syventynyt sodan tutkimukseen ja pedagogiikkaan USA:n sotilasakatemiassa West Pointissa.
Olen esiintynyt lukuisissa kansainvälisissä seminaareissa, kirjoittanut artikkeleita ja tehnyt arvosteluja. Lisäksi olen ollut haastateltavana lukuisissa TV- ja radio-ohjelmissa ja podcasteissa. Viime aikoina olen kommentoinut medioissa Ukrainan sotaa ja Lähi-idän kriisejä. Pidän myös yritysten johtoryhmille ja yhdistyksille luentoja kriisinjohtamisesta, tilannehallinnasta ja ihmismielen reagoinnista.
Henkilösuhteet ja johtaminen – historian opetuksia sodista ja kriiseistä.